Seksuaaliterapiaa voidaan antaa myös parisuhdeterapiana, jolloin asiakkaana on pariskunta. (Huom! Parisuhde ei ole ainoa olemassa oleva suhdemuoto, vaikka tämä teksti onkin kirjoitettu parisuhteen näkökulmasta.) Tämä nostaa hieman terapeutin vaatimuksia, sillä parisuhdeterapiassa molemmat osapuolet tulee huomioida tasavertaisesti. Keskustelen aina alkuun pariskunnan kanssa yhteisistä pelisäännöistä, kuten siitä, että vastaanotollani tulee säilyttää kunnioitus toista kohtaan, ja minkäänlaista solvaamista tai epäasasiallista käytöstä en hyväksy vastaanotollani, vaan terapiatilassani tulee molempien osapuolten saada kokea olonsa turvalliseksi. Parisuhdeterapiassa terapeutti ei voi myöskään asettua kummankaan puolelle. Terapeutti voi esittää kysymyksiä, ja ilmaista kantansa, mutta siten, että kunnioitus säilyy kumpaakin osapuolta kohtaan. Parisuhdeterapiassa kumpikin on terapeutille tärkeä asiakas.
Parisuhde on ihmisen elämässä merkityksellisimpiä ihmissuhteita. Toimiva parisuhde vaatii työtä, huoltoa, ja huomiota. Se vaatii aikaa, mutta myös tervettä erillisyyttä kukoistaakseen. Parisuhderakkaus on luottamusta, turvaa, yhdessä oloa, intohimoa, ystävyyttä. Se on yhdessä kokemista, se on yhdessä kehittymistä. Rakastumisen alkuhuumassa ihminen näkee rakkauden kohteensa pitkälti sellaisten linssien läpi, joissa yhdistyy hänen mielessään luoma haavekuvitelma ihmisestä, sen ominaisuuksista ja piirteistä, sekä se, että usein suhteen alussa halutaan näyttää toiselle vain ne hyvät puolet. Kun on rakastunut, tuntuu kuin kumppani olisi kuin luotu täydentämään rakastuneen elämää, hän on täydellinen, ja yhdessä oleminen on mutkatonta, autuasta vaaleanpunaisen pilvihattaran päällä leijumista, ja tämä rakastumisen alkuhuuma antaa energiaa, jota ei tarvitse tankata vaikkapa syömällä tai nukkumalla.
Parisuhteen ongelmat eivät yleensä ilmesty tyhjästä. Ajan myötä hattara hälvenee, ja arki astuu esiin. Kumppani nähdäänkin jo moniteholinssien läpi, ja vaalenpunaiset hattaralasit jäävät käyttämättömäksi. Olisitko rakastunut nykyiseen kumppaniisi niin palavasti, jos heti alusta alkaen olisit tiennyt, että hän on aamukärttyinen, välttelee tärkeiden päätösten tekoa siirtämällä niitä jatkuvasti, tai turruttaa pahaa oloaan peliriippuvuuteen tai kalliiden vaatteiden ostamiseen. Olisitko rakastunut häneen niin intensiivisesti, jos olisit tiennyt, että hänen seksuaalinen halunsa on hyvin eriparinen omasi kanssa, tai jos olisit tiennyt, että saat mukana haastavan anopin, sillä napanuora on jäänyt kiinni?.
Näihin kysymyksiin ei kuitenkaan tarvitse vastata. Uskon, että ihmislajimme ei olisi säilynyt hengissä, jos emme näkisi suhteen alkuhuumassa potentiaalista lisääntymiskaveriamme niiden vaaleanpunaisten hattaralasien läpi. Rakastaminen onkin sitten paljon vaikeampaa, kuin rakastuminen. Rakastaminen on myös päätös rakastaa. Rakastaa toista virheistä ja puutteistaan huolimatta. Rakastaa toista ärsyttävistä luonteen piirteistä huolimatta. Rakastaa häntä haastavasta anopista ja maton alle lakaistuista traumoista huolimatta
Kuten tiedämme, meistä jokainen on oman historiansa tuotos. Ihminen on monimuotoinen kokonaisuuus. Seksuaaliterapiaopinnoissa minulle merkityksellisin oivallus on ollut sen asian ymmärtäminen, että usein tai lähes aina meidän toimintamme takana on jokin ajatusmalli tai ydinuskomus. Siihen kun vielä yhdistää tunteet, jotka ohjaavat toimintaamme, niin olemme melkoisen mielenkiintoinen paketti. Tätä pakettia on saatettu sekoittaa lapsuden ajan kaltoinkohtelulla, väkivaltaisella exällä tai vaikkapa työpaikkakiusaamisella. Ihminen on kokonaisuus, jossa yhdistyy menneisyys, nykyhetken minuuden kokemus, sekä tulevaisuuden haaveet. Miksi toimimme niinkuin toimimme? Yksinkertainen vastaus on se, että toimimme siksi, koska olemme omia ainutlaatuisia kokonaisuuksia jokainen. Olemme tämän vuoksi myös äärimmäisen mielenkiintoisia.
John Bowlbyn 1970 -luvulla päivänvaloon tuoma kiintymyssuhdeteoria selittää varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä sille, että lapsi muodostaa turvallisen kiintymyssuhteen häntä hoivaavaan aikuiseen, ja tästä kiintymyssuhteesta käsin kykenee tutkimaan maailmaa aikuisen olevan kuitenkin saatavilla turvallisen etäisyyden päässä. Turvallisessa kiintymyssuhteessa muodostuu ihmisen perusturvallisuuden tunne. Mitäpä jos lapsi ei kykene luomaan turvallista kiintymyssuhdetta? Seuraukset voivat näyttäytyä hyvin moninaisesti esimerkiksi eri mielenterveyden häiriöinä tai ihmisuhteiden muodostamisen haasteina.
Kaikkea käyttäytymistä ei voi todellakaan selittää vajaaksi jääneellä lapsuuden kiintymyssuhteella. Tai väkivaltaisella exällä. Mutta näiden tärkeiden ihmissuhteisiin liittyvien traumojen ja niiden vaikutuksen ymmärtämisellä on merkityksensä. Ensin nämä on traumat on ymmärrettävä ja käsiteltävä itse. Vasta sitten voi muuttaa käyttäytymistä toivottuun suuntaan. Me toimimme, niinkuin toimimme, elämän matkalla poimitun tiedon ja kokemuksemme pohjalta. Omien ajatusmallien ja ydinuskomusten pohjalta. Toimintaa voidaan muuttaa haluttuun suuntaan, mutta sitä pitää haluta myös itse. Tässä on kyse motivaatiosta. Mikä siis motivoi kehittämään parisuhdettasi?
Vaikka parisuhteen vaaleampunainen hattara hälvenee ajan myötä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hattaran pitäisi poistua kokonaan, tai parisuhteesta tulisi huono. Ajattelen itse, että parisuhde normalisoituu. Eihän elämä muutenkaan voi ola pelkkää ruusuilla tanssimista ja hattarapilviä, vaan elämään kuuluu luonnollisestikin epämukavalta tutuvat tunteet, ei – niin kivat asiat ja velvollisuudet, kriisit ja vastoinkäymiset. Miltähän mahtaisikaan tuntua onnistumiset ja arjen pienet piristykset jos elämä olisi autuasta onnea vain? Tuskin juuri miltään. Ihailemani kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio kirjoittaa kutakuinkin näin, että onnellisuus ei tule väkisin tekemällä, vaaan syntyy sivutuotteena silloin, kun olemme itselle merkityksellisten asioiden äärellä.
Parisuhdeterapiassa ei siis olekaan tarkoituksen mukaista pyrkiä tekemään parisuhteesta ongelmatonta, sillä me olemme ihmisiä haasteimme kera. Ajattelisin itse että parisuhdeterapiassa pyritään toimivaan ja onnelliseen parisuhteeseen, jossa vaikeuksista selvitään yhdessä hyviksitodettujen toimintamallien avulla. Pyritään siihen, että traumoista tai vaikeista tunteista huolimatta parisuhde on kuin turvasatama, johon voi luottaa. Hyväksytään kumppani kokonaisuutena, myös heikkouksineen. Kuitenkaan kumppanin heikkouksien ei tarvitse määrittää häntä, vaan parisuhde on kompromisseja ja puolimatkaan tulemista. Ja näitä harjoitellaan terapiassa. Niin ja säilyttämään se sopiva pala sitä hattaraa, jota kipinäksi tai intohimoksikin voi kutsua.
Seksuaaliterapeuttina tapaan pariskunnan molempia osapuolia mielellään myös erikseen. Näillä tapaamisilla voidaan työskennellä menneisyyden äärellä. Seksuaaliterapiassa voidaan siis työstää esimerkiksi kiintymyssuhdetraumaa, lapsuuden kaltoinkohtelua tai esimekriksi koulukiusaamisen jälkeensä jättämiä haavoja eri menetelmien avulla. Toimiviksi menetelmiksi sopii esimerkiksi elämänjana -työskentely tai seksuaalianamneesi. Näitä asioita käsitellään luottamuksellisesti yksilökäynneillä (Seksuaaliterapeutilla on vaitiolovelvollisuus myös yksilökäynteihin liittyen. Mitään, mitä pariskunnan toinen osapuoli kertoo minulle yksilökäynnillä, en ota puheeksi yhteisillä käynneillä ilman lupaa. ) Yhteisillä vastaannottokäynneillä voidaan käsitellä yksilötapaamisilla esiinnousseita teemoja, mikäli asiakas niin toivoo. Pariskunnan nyhteisellä tapaamiskerralla voidaan käyttää myös sukupuu -työskentelyä. Tämä menetelmä saa usein näkyväksi sukupolvien ylisukupolviset tavat, traumat, käytösmallit, ja haasteet.
Olen ollut parisuhteessa yli 14 vuotta kumppanini kanssa. Välissä otimme olosuhteiden pakosta hieman välimatkaa, mutta yhteistä kokemustamme täydensi sekin vaikea ajanjakso elämässämme. Voin paljastaa sinulle arvon lukijani, että vasta nyt alan sisästämään omat lapsuuden vaikeat kiintymyssuhdetraumani ja niiden vaikutuksen parisuhteeseemme. Taipaleemme on ollut kaikkea muuta kuin helppo. Mutta tässä yhtenä iltana kun huomasin kumppanini katseessa häivähdyksen siitä vaaleanpunaisesta hattarasta, tiesin, että hän näkee minut kokonaisena, ja silti pysyy siinä. Vaikeistakin päivistä huolimatta. voit lukea lisää tarjoamastani parisuhdeterapiastani täältä: https://tiijatakanen.fi/parisuhdeterapiaa-tampereella/
Tämän blogitekstin haluan päättää Erin Anttilan lyriikoihin,
”Mut on rakkaudessakin päivii niit,
kun ei haluiskaan tulla töistä kotiin
Kun huudetaan et ”mee helvettiin”
Mut silti viedään lapset teatteriin
Jään, sä tiedät et mä jään
Mut on rakkaudessakin päivii niit
Kun tahdon tietää et sä pysyt siin ”
Päivitetty 18.11.2022